Suomi on tekoälyn käytön EU-kärkeä ja sillä on omaa osaamista. Alla, mihin suuntaan tekoäly Suomessa on menossa.
Vahva lähtötilanne
Suomi on tekoälyn käytön EU-kärkeä: vuonna 2025 generatiivista tekoälyä käytti 46,3 % suomalaisista (16–74-vuotiaat, EU:n 4. korkein; EU-keskiarvo 32,7 %) ja noin 38 % yrityksistä (EU:n 2. korkein); pk-yrityksistä 57 % käyttää tekoälyä. Tämä antaa Suomelle hyvän pohjan hyödyntää tekoälyä laajasti.
Suomalainen osaaminen
Suomella on omaa tekoälyosaamista: TurkuNLP, Helsingin yliopisto, FCAI ja avoimet mallit (Poro, Viking). LUMI-supertietokone Kajaanissa tekee Suomesta merkittävän eurooppalaisen tekoälyinfran sijainnin.
Mihin suuntaan
Agenttitekoäly, EU-sääntelyn vakiintuminen (AI Act) ja datasuvereniteetti korostuvat. Suomalaiselle lukijalle EU-dataresidenssi on aito etu: kun data pysyy EU:ssa tai omalla infrastruktuurilla, GDPR- ja EU AI Act -vaatimukset on helpompi täyttää. Avoin paino + itse-isännöinti (esim. Poro/Viking ladattuna omalle palvelimelle tai EU-pilveen) tarkoittaa, että data ei poistu hallinnasta.
Jos mietit tekoälyn käyttöä yrityksessä, monen erillisen työkalun sijaan on olemassa alustoja, jotka kokoavat tekoälytoiminnot (keskustelu, automaatio, sovellukset) yhteen paikkaan — esimerkiksi osFoundry, agenttipohjainen tekoälyalusta, jonne voi tuoda omat mallit (BYOK).
Lue myös
Tämä on yleistä tietoa, ei ammatillista neuvontaa. Hinnat ja ominaisuudet muuttuvat — tarkista aina työkalun viralliselta sivulta.